Arvostustalous – kuinka arvostus rakennetaan ja rakentuu digiyhteiskunnassa. Toim. Harri Jalonen, Nina Helander & Leena Mäkelä. Vastapaino 2020.
Jari Sarasvuon ammoin nimeämä huomiotalous ei enää riitä selittämään, miksi jotkut asiat nousevat ilmiöiksi, jotkut ihmiset idoleiksi ja jokin yritys tekee ällistyttävää tulosta ja jokin toinen pyrintö taas menee täysin metsään, vaikka koordinaattien piti olla kunnossa. Kaikki, periaatteessa aivan kaikki kilpailee paitsi huomiosta myös arvostuksesta. Hyvästä maineesta on tullut elintärkeä vauhdittaja kohti toivottuja tuloksia.
Arvostustalous esittelee paitsi ilmiön opillisen perustan myös runsaasti esimerkkejä siitä, miten arvostustaloutta voi hyödyntää tosielämässä. Kuten teoksen nimikin kertoo, on erityinen painotus digitaalisuudessa. Kiinnostavaa luettavaa on 430 sivun verran. Horisonttia avautuu moneen suuntaan. Esimerkiksi politiikassa voidaan vedota yhteiseen hyvään oikeudenmukaisuuden nimissä, liiketulosta tarkastellaan numeroiden valossa, uudet toimijat haastavat vanhoja omien arvostustensa nojalla. Kaiken voi ajatella liittyvän arvostustalouteen.
Kirjan teoreettisena kehyksenä on moderni taloussosiologia, josta käsin tarkastellaan organisaatioiden arvonluontia. Toinen keskeinen lähtökohta on palveluperusteinen arvonluonti. Sen idea on, että arvo realisoituu vasta, kun tuotetta tai palvelua käytetään.
Keskeiset oppi-isät ovat ranskalaiset sosiologit Luc Boltanski ja Laurént Thevenot, jotka esittivät niin sanotun oikeutusteoriansa 1990-luvun alussa. B&T nimesivät seitsemän arvostusmaailmaa, tai kuten myös on suomennettu, valtapiiriä. Tässä ne ovat ja suluissa kunkin valtapiirin korostama asia:
- inspiraation maailma (luovuus)
- mielipiteen maailma (maine)
- kansalaisuuden maailma (oikeudenmukaisuus)
- kodin maailma (perinne ja luottamus)
- markkinoiden maailma (raha)
- teollisuuden maailma (tuottavuus)
- ekologian maailma (selviytyminen & sitkeys).
Jotkut lisäävät luetteloon vielä kahdeksannen, • hankkeiden tai projektien maailman, sillä organisaatioiden ja yhteiskunnankin hankeajattelun yleistyessä projektien merkitys on kasvanut. Projektien maailmassa arvostettavaa on jatkuva verkostoituminen ja liikkuvuus.
Organisaatioissa voidaan siis toiminnan arvo käsittää, luoda ja todentaa erilaisista arvostuksista käsin. Periaatteessa mitä enemmän hyviä pointteja saadaan todennetuksi, sitä helpompi ihmisiä on saada mukaan toimintaan.
Varoittavana esimerkkinä valtapiirien pieleen menemisestä voi mainita hoivayrityksen, joka markkinoi kodinomaista huolenpitoa, mutta jonka toimintaa oikeasti säätelivät tylyimmät markkinalait.
Arvostusta tavoitellaan. Sen tarjonta on niukkaa, mistä syystä kilpailemme tyydyttääksemme arvostuksen tarpeemme. Arvostus on aina arvioon perustuvaa ja vertailevaa. Koska kaikki haluavat sitä ja ponnistelevat tietoisestikin sitä saavuttaakseen, se on myös ohjaavaa.
Millekään hyvälle ei ole absoluuttista mittaria, eikä esimerkiksi hinta kerro kaikkea. Kukaan ei voi sanella tai määrätä toiminnan arvoa. Kaiken lisäksi arvostusta ei ole aivan helppo mitata.
Kuitenkin yritykset voivat pyrkiä lisäämään arvostustaan strategisin keinoin. Arvostus menee brändiä syvemmälle. Jaani Kuusela ja Harri Jalonen toteavat: ”Kaikkiin tilanteisiin sopivan strategian kaavaa tuskin on löydettävissä, mutta teoria arvostustaloudesta lisää ymmärrystämme siitä, miten sosiaalista vuorovaikutusta säätelevät normit ja periaatteet toimivat. Se mahdollistaa myös yhteistä hyvää palvelevien rakenteiden suunnittelun käyttämällä hyväksi markkinoiden näkymättömän käden ja lain rautaisen nyrkin lisäksi myös arvostuksen huomaamatonta kättä.”
Talousnobelisti Robert Shillerin mukaan elämme eräänlaisessa kertomustaloudessa (narrative economics), jossa puheissa ja medioissa leviävät tarinat näkyvät yritysten tuloslaskelmissa ja kansantalouksien tilinpidossa.
Kirjan monista ajankohtaisista teemoista voi nostaa muutaman. Datan kerääminen ja palvelujen räätälöinti; kokeiluja tunteiden mittaamisesta; tiedon merkitys digitaalisena jakolinjana; algoritmien anatomiaa; Twitter-viestintä johtajien valttikorttina.
Lue myös, miten e-urheilu on erityinen ekosysteemi, jonka kautta voidaan ymmärtää monia nykyelämän haasteita ja tarpeita. Eikä unohdeta estetiikkaa, onhan tiedon visualisointi vähintään yhtä tärkeää kuin datan kokoaminen. Kun Higgsin hiukkasen löytyminen julkistettiin kesällä 2012, syntyi ”fonttiskandaali”: infotilaisuuden tiedotuskalvot oli toteutettu sarjistyylisellä Comic Sans -kirjasimella. Arvostusmaailmat törmäsivät ja parrat pärisivät, mutta CERN-tutkimuskeskus kertoi myöhemmin saaneensa asialleen valtavasti julkisuutta ”fonttiskandaalin” ansiosta.
Arvostustaloudessa ihmiset siis tekevät yhdessä asioita, koska ne ovat tekemisen arvoisia, tuottaen jotain yhteistä hyvää, jota pidetään hyväksyttävänä.
Kirjan toimittajat linjaavat, että arvostuksen rakentaminen on sekä rationaaliseen ansaitsemiseen pyrkivää tiedettä (pohjana esimerkiksi käyttäjädata) että heittäytymistä vaativaa ja intuitiivista taidetta – joka ei onnistu ilman tuuria, sillä yleisö on oikukasta.
Taina
Tainan ja Tommin aarrearkku 