Avainsana-arkisto: Iltavahtimestarin kierrokset

Iltavahtimestari

RIIKONEN, Matias: Iltavahtimestarin kierrokset (Teos, 2019)

Tänään juttelin pihalla pitkään Riikosen kanssa, sen iltavahtimestarin. Hän oli joutunut lopettamaan työt Topeliusskolanilla, koska homma oli kesän aikana kilpailutettu. Kukaan ei vain ollut vaivautunut ilmoittamaan siitä hänelle. Riikonen oli taas kiertänyt yöllä kaupungilla vakiokierroksensa. Pieni sadekuuro oli kulkenut kaupungin yli, ja hän kysyi, olenko koskaan huomannut kuunnella tarkemmin yöllisen kaupungin ääniä. Hän on kirjoittanut uusia runoja ja repäisi muistikirjasta yhden ja antoi sen minulle:

Stadionin aidan helinä
venesataman kilkatus
sateen jälkeen
ikkunamarkiisien päälle putoilevat
vesipisarat

Siivousfirman Daniel ajoi pihaan, moikkasi meitä ja alkoi luututa portaikkoa. Riikonen sanoi, että hän kokee myös jonkinlaista yhteenkuuluvuutta, koska on niin monta vuotta illan päätteeksi mopannut paikat koululla. Ensi syksynä hän ei enää tee niin, ei tyhjennä roskiksia tai lisää käsipaperia, ei sammuttele valoja tai sulje ovia, ei kolaa lunta tai hiekoita pihaa. Sitten hän sanoi sellaista, joka kosketti syvältä: hän ei saa tuntea sitä iloa, kun lähtiessä kääntyy vielä vilkaisemaan pimeää koulurakennusta ja tietää laittaneensa kaiken kuntoon.

Jotenkin minä viihdyn Riikosen seurassa. Me voimme olla joskus pitkiäkin aikoja ihan hiljaa, sillä kai me olemme aika lailla samanlaisia, yksinään viihtyviä ja tavanomaisen tunnollisia tyyppejä, joilla on tapana jutella aaveille ja katsella tapahtumia vähän sivusta. Hänelle koulu oli valtava rukousmylly, joka pidettiin käynnissä noilla yksinkertaisilla, aina samassa järjestyksessä tehtävillä töillä. Minulle se on ollut kirjasto. Ehkä me molemmat haluamme jollakin tapaa kantaa huolta kaikesta sellaisesta, minkä olemassaolo on häilyväistä.