Unelmoivan radikaalin ohjeet vihan kohtaamiseen

Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä: keinot vaikeisiin tilanteisiin. Into 2020.

Suurten ikäluokkien ikiliikkujiin lukeutuva Pertti Simula (s. 1946) profiloituu uudessa kirjassaan optimistisena maailmanparantajana. Simulan tie on kulkenut kansainvälisen kaupan johtotehtävistä psykoanalyytikoksi, kouluttajaksi ja työnohjaajaksi sekä Brasilian maattomien maatyöläisten puolustajaksi. Hän on työskennellyt niin Brasiliassa kuin Ruotsissakin ja perustanut brasilialais-ruotsalais-suomalaisen Conscientia-instituutin (conscientia = tietoisuus), joka tarjoaa monenlaisia terapiapalveluja ja toimii myös netissä.

Simula lähestyy nykyajan kielteisyyden ongelmaa yksinkertaisesti ja samalla hyvin radikaalisti.

”Tämän kirjan lähtökohta on, että kaikkeen ulottuva kilpailu ruokkii meissä itsekkyyttä, vastakkainasettelua ja eripuraisuutta. Ongelmakeskeisyys ohjaa meitä kielteisyyteen. Yleinen tunteiden mitätöinti on nujertavaa. Virheistä rangaistaan. Ratkaisuvaatimukset keskittävät huomion ongelmaan, jolloin yhteys kokonaisuuteen katoaa, mikä aiheuttaa lisää ristiriitoja ja estää kaikkien arviointikykyä ja luovuutta. Samaan aikaan mielenterveysongelmat ovat suurin ja jatkuvasti kasvava syy sairastumisiin, työkyvyttömyyteen ja eläköitymiseen jo nuorella iällä. Tunteiden hyväksyminen ja kohtaaminen itsessä ja toisissa onkin keskeinen teemamme.”

Simulan kirja tuntuu virkistävältä: juuri noinhan se on. Suurten ikäluokkien saama kasvatus, ja vielä meidän 1960-luvulla syntyneiden kasvatus pohjautui usein tunteiden tukahduttamiseen. Oli hyväksyttäviä tunteita ja sitten niitä pahoja, joita ei oikeastaan olisi saanut tuntea. Kun tunne kuitenkin viriää, syntyy rasittava ristiriita ja sivutuotteena muita ikäviä tunteita, kuten häpeää.

Simula taas psyyken tuntijana lähtee siitä, että ihmisellä on vapaus tuntea mitä tahansa tunteita. Tuntemisen ja ajattelemisen vapaus on Simulan johtava periaate. Muita ovat, että pahaa voidaan korjata vain hyvällä, rakkaus on elämän perustarve ja yksilöllisyys edellyttää tasa-arvoa ihmissuhteissa. Tietenkään ihmisellä ei ole oikeus toimia miten tahansa. Tunteiden tunnistamiseen liittyy aina vastuu omasta toiminnasta.

Ihminen, joka voi hyvin, ei tunne mitään tarvetta loukata muita, Simula opettaa. Viha ja ilkeys, joka ikään kuin kiehuu ihmisessä osin tunnistamattomien, hyväksymättömien tunteiden takia, voi näkyä yhteisöissä monin tavoin. Esimerkiksi työpaikoilla alentavana ja loukkaavana kohteluna, vihapuheena ja väkivaltana, mutta myös jatkuvasti kasvavina vaatimuksina ja työilmapiirin kireytenä.

Simula antaa konkreettisia työkaluja tilanteiden hallintaan. Jotkin ohjeista tuntuvat hieman erikoisilta, kuten että kritiikkiä annettaessa pitäisi vahvistaa kohdehenkilössä ”tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista”, mikä tapahtuu esimerkiksi sanomalla: ”Sinä herätät minussa tietoisuuden ilosta, rohkeudesta ja keskittymisestä.” Ja jos vastapuoli pitää tätä ironiana, se ei kuulemma haittaa, sillä kunnioittava suhtautuminen Simulan mukaan vaikuttaa joka tapauksessa.

Tulee mieleeni tapaus omasta lähihistoriastani. Minua journalistia solvattiin puhelimessa niin, että katku nousi kännykästä. Vaikea kuvitella, että olisin lausunut raivoavalle miekkoselle sanat ”sinä herätät minussa tietoisuuden ilosta, rohkeudesta ja keskittymisestä” tai kuten toisessa kohtaa kirjaa neuvotaan, ”minusta tuntuu, että alennat jotenkin itseäsi”. No, varmaan ohjeet joissakin tapauksissa auttavat.

Teoksessa annetaan vinkkejä myös yhteisvastuun organisoimiseen, hankalien henkilökemioiden purkamiseen ja stressin käsittelyyn. Uskoisin kirjasta olevan hyötyä sosiaalialan ammattilaisille sekä kaikille organisaatioviestinnän kehittämisestä kiinnostuneille, ja kuka tahansa saa siitä eväitä elämäänsä ennen muuta arvokkaan viestin muodossa: sinulla on vapaus tuntea se mitä tunnet. Ja myös vapaus ajatella tunteista mitä haluat.

Jäin niin ikään pohtimaan Simulan mielenkiintoista näkemystä, että ongelmia voi lähestyä muutenkin kuin ratkaisuvaatimuksen kautta. ”Ongelman kohdatessamme reagoimme pelon, turhautumisen, häpeän ja voimattomuuden tunteilla ja meidät on opetettu nujertamaan tunteemme. Ongelman edessä saamme reagoida millä tahansa tunteella ja samalla tiedostamme vapauden tuntea.”

Minuun vetosi myös inhimillisistä rikkauksista muistuttaminen. Kaikki voimme tehdä hyvää, havaita kauneutta ja toimia rakentavasti.

Simula on itse kokenut, miten toivottomalta tuntuvien ongelmienkin (kuten brasilialaisten maatyöläisten työttömyys) keskelle on saatu toivoa, kun ihmiset yhteisöllisesti ovat kohdanneet toisensa ja tarttuneet toimeen. Simula uskaltaa ajatella ja unelmoida isosti, siirtymisestä harvainvallasta yhteisvastuuseen, kohti keskinäistä arvostusta ja terveellistä ympäristöä.

Pertti Simula on julkaissut aiemmin kirjat Mötet med dig själv och livet (1993), Miten voit? (1996) ja Käsikirja ihmiselle (2013, kust. Into).

Taina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s